...kun huomasin ettei Eemil pidä minusta enää. En enää näe sitä lempeää katsetta, en hymyä. En näe hänen käyttäytyvän samoin kuin silloin. En kuule hänen sanovan minulle enää sanaakaan. En tunne, että hän ja minä, ikuisesti. Se yhä unelmanani, mutta nyt olen rikki. Oon hajonnu. Romahtanu. Maassa. Maahan tallottu. Angst. Surullinen. Epätoivoinen. Elämänilon menettänyt paska. En oo itsetuhoinen, mutta itken iltaisin. Oon Haikeaan kaipuuseen vajonnut sielu. xD ;( :/
keskiviikko, 1. lokakuu 2008
Minun koko oma pikku maailmani romahti.
maanantai, 15. syyskuu 2008
Tän hömpän jälkeen vähän järkevääkin...
Tänään oli ihan huono päivä :(. Eemil kyllä näytti ihanammalta kuin yleensä<3.
Kumpa tää homma edistyisi. Mun tekee niin mieli vaan halata sitä ja rutistaa tooooosi kovaa. Mun tekee mieli pitää sitä kädestä ja pussata sitä ja olla kokonaan sen oma :D. Päivästä toiseen sanotaan vaan ''moi'' toisillemme ja hymyillään ja tuijotetaan toisiamme silmiin. Se sano perjantaina mesessä mua ihanaks... :D <3. Se oli ihanaa. Mut mä tosiaan toivon et se uskaltautuis kysymää sen ison kysymyksen :D. Voi ei ei täst tuu mitään. Mä haluun tosi kipeesti jonkun joka on aina vierellä, Eemil olis juuuuuri oikea ihminen. Ei vois oikeempaa etsiäkkään. Oho. Mä taisin just sanoo et se on Se Oikea :D:D:D:D:D. Ei oo totta. Mä en voi elää ilman sen katsetta niskassa ! Mä oon ihan sekasin ja netti onkin oikee paikka sekoilulle !!! MUAHHAAHHAHHAHHAAAAAHAHAHAHAHAAA !!!!!! hups...
Kumpa tää homma edistyisi. Mun tekee niin mieli vaan halata sitä ja rutistaa tooooosi kovaa. Mun tekee mieli pitää sitä kädestä ja pussata sitä ja olla kokonaan sen oma :D. Päivästä toiseen sanotaan vaan ''moi'' toisillemme ja hymyillään ja tuijotetaan toisiamme silmiin. Se sano perjantaina mesessä mua ihanaks... :D <3. Se oli ihanaa. Mut mä tosiaan toivon et se uskaltautuis kysymää sen ison kysymyksen :D. Voi ei ei täst tuu mitään. Mä haluun tosi kipeesti jonkun joka on aina vierellä, Eemil olis juuuuuri oikea ihminen. Ei vois oikeempaa etsiäkkään. Oho. Mä taisin just sanoo et se on Se Oikea :D:D:D:D:D. Ei oo totta. Mä en voi elää ilman sen katsetta niskassa ! Mä oon ihan sekasin ja netti onkin oikee paikka sekoilulle !!! MUAHHAAHHAHHAHHAAAAAHAHAHAHAHAAA !!!!!! hups...
torstai, 11. syyskuu 2008
Mä taidan olla rakastunut. Ja tällä kertaa sekin tykkää musta.
Eemil sano et se tykkä musta. Mä en usko. On pakko, mut mä en voi. Mulle on tapahtunu niin paljon vastoinkäymisiä, erityisesti poikien kanssa, joten se on mulle henkilökohtaisesti liian vaikeaa uskoa, että joku olis muhun vielä ihastunut. Ja vielä se josta eniten välitän. Kaikki on onnellisia mun puolesta, ne sanoo, mutta mä en usko :D. Mä haluaisin ehkä jo olla sen kanssa, mutten halua olla se joka kysyy ://. Kuulemisiin.
maanantai, 8. syyskuu 2008
Ei otsikkoa
Mä taidan olla iha rakastunut ;)
sunnuntai, 7. syyskuu 2008
Koulua käyty tapahtumarikkaat 4 viikkoa
Eka viikko oli tylsä ja yksinäinen. Sitten aloin saamaan kavereita uudelta, hieman hullulta luokaltani. Eikä vain hieman, vaan todella hullulta. Elämä kävi vielä jännittävämmäksi, kun ihastuin uudestaan ensirakkauteeni, Eemiliin(nimi muutettu). Joka päivä hän tuntui olevan se, joka tuijotti. Tuijotti jopa paremmin kuin minä. Sitten se tuli juttelemaan joka päivä bussipysäkillä jne jne jne. Ja tässä sitä nyt ollaan. Se tykkää musta, mä tykkään siitä, se tietää että mä tykkään siitä, ja mä tiedän, että se tykkää musta. Eilen tuli toista kertaa kännykkään viesti ''moi''. Mua rupes ahistaa, se ei oo oikeen konkari tyttöjen kanssa... Tosi sulonen se kyllä on, jaaraamisen jälkeen se lähetti ''Öitä ;)'' Mitäköhän se silmän iskukin tarkoitti... En tiedä. Se tietää musta aika paljon, mutta mä en tunne sitä kyllä melkeen ollenkaan. En yksityis elämästä. Mutta muita asioita tiedän, kiitos kaverini, joka oli sen kanssa samalla luokalla. Mua ahdistaa toen teolla. Samistakin on tullut koin etäinen. Pari kertaa kesällä otin yhteyttä, mutta se ei kertaakaan muhun. Välit on viilenneet, täytyy myöntää, ja se on mun vika, mun typerän angstaamisen vika, mä olin ihan pelle seiskalla, ja sen takii se ei enää pidä mua niin hyvänä kaverina. Kun joskus menen vierailulle vanhaan kouluun, paikkaan ne välit. Toivottavasti. Sitten se saa nähdä, että mussa vielä henki pihisee, ja mä oon muuttunu. Mä en enää oo se sama angst, joka olin seiskalla, nolo ärsyttävä angst. Minkäköhän takia se oli mulle niin hyvä ennen ? No, aion tehdä varmaksi, että on hyvä vieläkin, ja että mä olen hyvä sille, enkä enää valita, enkä ole outo, se varmaan luulee, että oon joku marsilainen. Eipä enää sen jälkeen, kun käyn korjaamassa välit. Eipä enää sen jälkeen. Hyvää syksyä kaikille !
